Yksi blogini luetuimmista teksteistä on ollut Yksin matkustaminen.
Olen saanut siihen sekä sähköpostiini viestejä ihmisiltä, jotka ovat harkinneet yksin matkalle lähtöä tai ovat pian menossa. Viimeisin kommentti sai minut ajattelemaan asiaa lisää ja täten myös tarttumaan näppäimistöön.
Jos lyhyesti pitäisi yksin matkustamisesta jotain sanoa, niin se olisi vain, että menkää, nähkää, kokekaa! Älkää missään nimessä jättäkö tai siirtäkö matkustamista tulevaisuuteen sen takia, että matkaseuraa ei löydy!
Tiedän, että yksin matkusteleminen voi olla pelottavaa, olen pelännyt itsekin. Uskon, että useimpia jännittää varsinkin se ensimmäinen matka, jolle lähdetään yksin. On kuitenkin kovin ikävää välillä kuunnella, kuinka ihmiset jättävät asioita tekemättä pelon vuoksi. Erityisesti se harmittaa silloin kun pelätään matkustelemista, joka on itselleni antanut niin mielettömän ihania muistoja, joista riittää jo nyt muisteltavaa vuosikymmeniksi. En tietenkään olisi sama ihminen tänä päivänä jos en olisi matkustellut myös yksin. Kaikenlainen matkusteleminen toivon mukaan avartaa, mutta erityisesti yksin ollessani olen itse saanut hirveästi itseluottamusta, tutustunut paljon uusiin ihmisiin, parantanut kielitaitoani sekä oppinut itsenäiseksi ja huolettomaksi.
Itse pidän listoista, joten suosittelen kirjoittamaan ylös kaikki pienimmätkin epäilykset, mitä yksin matkaaminen herättää. Ja tämän jälkeen kannattaa etsiä paljon tietoa ja vertaistukea. Toivon todella, että jokainen huomaisi, että pelkäämällä ei perille pääse. Mitä on elämä jos pitää aina pelätä?
Itse pidän listoista, joten suosittelen kirjoittamaan ylös kaikki pienimmätkin epäilykset, mitä yksin matkaaminen herättää. Ja tämän jälkeen kannattaa etsiä paljon tietoa ja vertaistukea. Toivon todella, että jokainen huomaisi, että pelkäämällä ei perille pääse. Mitä on elämä jos pitää aina pelätä?
Olen tehnyt vuosien varrella muutaman huomion:
Ensinnäkin, ihmiset ovat pohjimmiltaan hyväntahtoisia tai vähintäänkin harmittomia.
Toisekseen, hymyilemällä, vilpittömyydellä ja kysymällä pääsee todella pitkälle.
Ehdin itse jo hieman kyynistyä matkan varrella. Kun 17-vuotiaana lähdin matkustelemaan ympäri Eurooppaa, olin naiivi, luottavainen ja kaikesta kiinnostunut. Onneksi olinkin, koska sanomalla elämälle 'kyllä', tapasin mitä ystävällisempiä ja toinen toistaan erilaisempia ihmisiä ja päädyin mielenkiintoisiin tilanteisiin. Välillä vastaan tuli epämääräisempiäkin tyyppejä, jotka kuitenkin pikku hiljaa rapistivat uskoani ihmisiin. Jossain kohtaa sitten huomasin, että minusta oli tullut liian epäileväinen. Toki tavaroiden perään kannattaa katsoa, epämääräisillä seuduilla on hyvä olla tarkkaavainen ja aina ei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee, mutta liioitteleminen ja ainainen epäluulo ovat vain kivikkoinen tie katkeruuteen, joten rajansa kaikella.
Haluaisin myös painottaa sitä, että matkoilla, kuten arkielämässäkin, toki tapaa kaikenlaisia ihmisiä, mutta oma olemus vaikuttaa merkittävästi siihen minkälaiset ihmiset lähestyvät juuri sinua.
Ystävällinen olemus vetää puoleensa ystävällisiä ihmisiä ja positiivisille ihmisille tapahtuu paljon positiivisia asioita. Omaa ulosantiaan kannattaakin tarkastella hyvin kriittisesti, ettei tule vahingossa lähettäneeksi vääränlaisia signaaleja. Esimerkiksi ujot ihmiset voivat joskus tahtomattaan vaikuttaa päällepäin jopa tylyiltä, mikä ymmärrettävästi vaikeuttaa muihin ihmisiin tutustumista.
Yksi yksin matkalle lähtevien peloista liittyykin siihen, että joutuuko siellä matkalla olemaan ihan yksin. Osalle yksinolo on nautinnollista, mutta sosiaalisemmat ihmiset kaipaavat säännöllisesti ihmiskontaktia ja heille tämän pohtiminen onkin aiheellista. Jos satut siis olemaan sosiaalinen ja ujo, ihmisiin tutustuminen ei välttämättä tule aivan luonnostaan. Matkustellessa on onneksi yksi erityisen hyvä paikka, missä muita matkailijoita tapaa helposti.
Puhun tietenkin dormeista hostellissa!
Muiden matkailijoiden kesken jaettu huone on takuuvarma keino saada edes small talk- jutteluseuraa. Loppu on itsestä ja keskustelukumppanista kiinni. Mikäli olet omasta tilastasi tarkka etkä kestä jakaa huonetta tuntemattomien kanssa, majoitu edes hostelliin yhden hengen huoneeseen ja unohda hotellit! Ja valitse ehdottomasti hostelli, missä on yhteinen oleskelutila eli jaettu olohuone/keittiö, pelihuone tai vaikkapa terassi.
Mikäli viihdyt paljon yöelämässä, kannattaa myös valita sellainen hostelli, mikä mainostaa bileitä tai millä on oma baari. Ja vastaavasti bilehostellien karttaminen saattaa olla kannattavaa, mikäli vietät yösi mieluummin nukkuen kuin juhlien.
 |
| Dormihuone Edinburghissa |
 |
| Dormihuone Budapestissa |
Hostelleissa tapaa kuitenkin pääsääntöisesti muita matkailijoita, missä ei tosin mitään vikaakaan ole. Mikäli kuitenkin halajat mieluummin paikallisten kanssa hengailua, majoitu heidän luonaan.
Aiemmin olen lyhyesti kirjoittanutkin sohvasurffaamisesta. Sohvasurffaaminen, jota ihmiset tekevät maksutta, on hyvä keino tutustua muihin ihmisiin matkan varrella. Usein ihmiset toki vievät majoittajalleen pienen lahjan, tarjoavat lounaan ja viettävät isäntien sekä emäntien kanssa aikaa, joten kyseessä ei siis ole vain ilmainen majapaikka, vaan homma on asteen verran yhteisöllisempää.
Mikäli sohvasurffaaminen ei ole se juttu, niin lämpimästi voin suositella asunnon vuokraamista. Airbnb:n lisäksi erilaisia majoituspalveluita on pilvin pimein ja mikäli vuokraa asunnon sijasta huoneen, on myös suurempi mahdollisuus tutustua paikallisiin ihmisiin ja saada heiltä hyviä vinkkejä kaupunkiin.
SOVI TREFFIT KAUPUNGILLE SOMESSA
Mikäli vieraiden ihmisten luona yöpyminen ei kiinnosta, voi toki yöpyä hostellissa / hotellissa, mutta sopia treffit sen sijaan kaupungille ja käydä vaikka yhdessä syömässä. Erilaisia ryhmäkokoontumisia järjestetään myös paljon esimerkiksi viihteelle lähdön tai leffaillan merkeissä, joten kannattaa tarkistaa onko määränpäässäsi tälläistä silloin kun itse olet sinne menossa. Internet (esimerkiksi Facebook) on myös pullollaan vastaavanlaisia tapahtumia, joihin voi osallistua matkustellessaan tai omassa kotikaupungissaan. Lisäksi esimerkiksi Instagram on hyvä palvelu, jonka kautta voi myös tutustua ihmisiin ja ehdottaa tapaamista mikäli sattuu matkustamaan samoille kulmille.
Ihmisiä tapaa tietenkin myös sattuman varaisesti milloin missäkin. Minua on esimerkiksi Euroopassa matkustellessa lähestytty lentokentällä tai juna-asemalla, kun olen ollut etsimässä reittiä keskustaan. Tilanteessa toista lähestyvän on helppoa kysäistä apua ja siitä on ollut luontevaa jatkaa yhtä matkaa perille asti kun suuntakin on sama. Euroopan ulkopuolella reppureissaajien suosimissa kohteissa taas toisen reppureissaajan tunnistaa kilometrin päästä ja näissä paikoissa näyttää vallitsevan meininki, että missä vain on sopivaa tutustua toisiin matkailijoihin. Sen kun alkaa jutulle baarissa, rannalla, kahvilassa, kadulla, bussissa tai missä vain.
Olen huomannut, että minua on lähestytty huomattavasti useammin silloin kun olen ollut yksin kuin ollessani muiden seurassa. Ymmärrän tämän hyvin, suuremmalla todennäköisyydellä seuraa löytää yksin kulkevasta kuin porukasta, joten tämä myös vinkkinä seuraa etsiville. Ei kannata kuitenkaan pelätä lähestyä pariskuntia tai isoja kaveriporukoitakaan. Se, että toiset matkaajat kulkevat pareittain tai ryhmissä, ei tarkoita sitä etteivätkö he haluaisi viettää muidenkin kanssa aikaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Saattaa myös hyvin olla, että hekin ovat juuri tavanneet ja ovat vain joukko kaltaisiasi yksin matkaavia.
Olen huomannut, että minua on lähestytty huomattavasti useammin silloin kun olen ollut yksin kuin ollessani muiden seurassa. Ymmärrän tämän hyvin, suuremmalla todennäköisyydellä seuraa löytää yksin kulkevasta kuin porukasta, joten tämä myös vinkkinä seuraa etsiville. Ei kannata kuitenkaan pelätä lähestyä pariskuntia tai isoja kaveriporukoitakaan. Se, että toiset matkaajat kulkevat pareittain tai ryhmissä, ei tarkoita sitä etteivätkö he haluaisi viettää muidenkin kanssa aikaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Saattaa myös hyvin olla, että hekin ovat juuri tavanneet ja ovat vain joukko kaltaisiasi yksin matkaavia.
 |
| Iltapäivä "yksin" Retiron puistossa, Madridissa |
 |
| Lounashetki yksin Budapestissa |
 |
| Lähdin yksin reissuun Saksaan ja Englantiin, matkaseura Bremeniin löytyi lentokoneesta |
On siis olemassa mahdollisuus, että yksin matkalle lähtevä on koko matkan ajan yksin tai tutustuu muihin vain pintapuolisesti. Uskallan kuitenkin väittää, että tilaisuuksia ei ainakaan pitäisi puuttua mikäli vain hakeutuu oikeisiin paikkoihin.
Jos tykkäät tutustua uusiin ihmisiin, muttet halua tinkiä päätäntävallastasi ja arvostat omaa rauhaasi korkealle, niin yksin matkaaminen sopii sinulle paremmin kuin hyvin. Tälläisiä ihmisiä saattaakin seuran puutteen sijasta pelottaa itse matkan teko.
Jos tykkäät tutustua uusiin ihmisiin, muttet halua tinkiä päätäntävallastasi ja arvostat omaa rauhaasi korkealle, niin yksin matkaaminen sopii sinulle paremmin kuin hyvin. Tälläisiä ihmisiä saattaakin seuran puutteen sijasta pelottaa itse matkan teko.
Osaanko liikkua paikasta toiseen, huijataanko minua, mitä jos eksyn?
Toisen läsnäolo on korvaamaton tuki matkalla, se on totta. Varsinkin sairastellessa sitä on kiitollinen kun vierellä on tuttu ihminen. Mutta kannattaako matkaa jättää välistä sen takia, että itsenäistyminen pelottaa? Ei missään nimessä. Rohkea ei ole hän, joka ei pelkää, vaan hän, joka pelkää ja tekee siitä huolimatta. Yksin pärjääminen antaa luottamusta itseen ja tulevaan. Kun huomaa, ettei olekaan muista ihmisistä niin riippuvainen kuin on pelännyt olevansa, niin hyvänolon tunne on upea. Rajat sumenevat ja itsearvostus kasvaa. Maailmasta tulee rajaton!
Mikäli tämä on pelkosi yksin matkaamisessa, niin hätä ei ole suuri. Tähän kun vaaditaan enemmänkin käytännön työtä, mutta tietenkin pitää myös päättää, että antaa maailmalle mahdollisuuden ja luottaa ihmisiin yleisellä tasolla.
Pelkoa voi lieventää tekemällä perinpohjaista tutkimustyötä matkakohteista, reiteistä, maan kulttuurista ja kielestä. Internetistä ja matkaoppaista löytyy nykyään melkeinpä kaikki tarpeellinen informaatio, menit minne tahansa - paitsi tietenkin se totuus, että hauskuus ei löydy kiveen hakatuista matkasuunnitelmista. Joten jättäkää niihin väljyyttä, antakaa mahdollisuus muutoksille. Mutta jos ennen matkaa sinua huolestuttaa, niin lue, ota asioista selvää, kysy muilta matkailijoilta mitä vain mieleen tulee. Ja tämän jälkeen luota itseesi ja lähde matkaan. Kadut mieluummin sitten sitä että lähdit ja kaikki oli kurjaa, kuin sitä ettet koskaan edes uskaltanut kokeilla.
 |
Mikäli yksin oleminen ja tekeminen on kovin vierasta, niin sitä voi harjoittaa alkuun ihan pienilläkin teoilla tai matkoilla, ei sitä ensimmäisenä tarvitse aina toiselle puolelle maapalloa lähteä.
Kotikaupungissa voi kierrellä museoita, käydä leffassa tai syödä ravintolassa yksin vaikkapa useampana päivänä peräkkäin, jos näin ei koskaan normaalisti tule tehtyä. Samalla voi bongailla vaikkapa ulkomaalaisia turisteja, joille mennä juttelemaan tai pubissa istua yksin olutta juovan viereen ja päivitellä päivän säätä.
Kotikaupungissa voi kierrellä museoita, käydä leffassa tai syödä ravintolassa yksin vaikkapa useampana päivänä peräkkäin, jos näin ei koskaan normaalisti tule tehtyä. Samalla voi bongailla vaikkapa ulkomaalaisia turisteja, joille mennä juttelemaan tai pubissa istua yksin olutta juovan viereen ja päivitellä päivän säätä.
Tämän jälkeen voi tehdä yhden yön visiitin vaikkapa Helsinkiin tai muutaman päivän reissun Tallinnaan taikka Tukholmaan, minne pääsee helposti, nopeasti ja pienillä suunnitelmilla.
Mikäi mahdollista, varaa sellainen lento tai muu kuljetus, mikä on uudessa kaupungissa perillä päiväsaikaan. Pimeällä, ja varsinkin keskellä yötä, uuteen kaupunkiin saapuminen ei ole paras vaihtoehto väsymyksen ja turvallisuuden (tunteen) takia. Julkiset eivät myöskään useassa paikkaa kulje kovinkaan hyvin myöhään illalla ja yöllä, joten varmista ainakin, että majapaikkasi on lähellä lentokentältä lähtevän junan / bussin reittiä tai määränpäätä. Vaihtoehtoisesti ota taksi tai yövy lentokentällä ensimmäinen yö.
Varmista, että korttisi toimii, nostorajat ovat tarpeeksi korkealla ja tilillä on tarpeeksi rahaa. Suosittelen myös ottamaan kaksi maksukorttia mukaan, jotka ovat mielellään eri pankeista. Toinen kortti kannattaa olla luottokortti varsinkin Aasian suunnalla reissatessa, koska esimerkiksi jotkut lentoyhtiöt eivät hyväksy Electronia tai pankkikorttia ollenkaan. Toki kahden kortin mukaan ottaminen kannattaa myös kun matkustaa kaverin kanssa, mutta korostuu huomattavasti yksin matkatessa, jolloin toinen ei voi pelastaa pulasta. Omalle kohdalleni on tullut montakin kertaa pieniä ongelmia korttien kanssa, joista on kyllä aina selvitty ylimääräisellä pihistelyllä, rahaa lainaamalla tai sen toisen kortin turvin, mutta jos tämän kaltainen jännitys ei kiinnosta, niin varaudu etukäteen. Ehdottomasti varaa myös käteistä mukaan.
Jos yksin matkaaville muutaman käytännöllisen neuvon antaisin, niin ne olisivat nämä:
Mikäi mahdollista, varaa sellainen lento tai muu kuljetus, mikä on uudessa kaupungissa perillä päiväsaikaan. Pimeällä, ja varsinkin keskellä yötä, uuteen kaupunkiin saapuminen ei ole paras vaihtoehto väsymyksen ja turvallisuuden (tunteen) takia. Julkiset eivät myöskään useassa paikkaa kulje kovinkaan hyvin myöhään illalla ja yöllä, joten varmista ainakin, että majapaikkasi on lähellä lentokentältä lähtevän junan / bussin reittiä tai määränpäätä. Vaihtoehtoisesti ota taksi tai yövy lentokentällä ensimmäinen yö.
Varmista, että korttisi toimii, nostorajat ovat tarpeeksi korkealla ja tilillä on tarpeeksi rahaa. Suosittelen myös ottamaan kaksi maksukorttia mukaan, jotka ovat mielellään eri pankeista. Toinen kortti kannattaa olla luottokortti varsinkin Aasian suunnalla reissatessa, koska esimerkiksi jotkut lentoyhtiöt eivät hyväksy Electronia tai pankkikorttia ollenkaan. Toki kahden kortin mukaan ottaminen kannattaa myös kun matkustaa kaverin kanssa, mutta korostuu huomattavasti yksin matkatessa, jolloin toinen ei voi pelastaa pulasta. Omalle kohdalleni on tullut montakin kertaa pieniä ongelmia korttien kanssa, joista on kyllä aina selvitty ylimääräisellä pihistelyllä, rahaa lainaamalla tai sen toisen kortin turvin, mutta jos tämän kaltainen jännitys ei kiinnosta, niin varaudu etukäteen. Ehdottomasti varaa myös käteistä mukaan.
Onko siellä vielä lukijoita, jotka juuri nyt suunnittelevat ensimmäistä matkaansa yksin?
Kuulisin mielelläni suunnitelmistanne; minne, miten, koska ja kuinka pitkäksi aikaa olette lähdössä matkaan?
Kokeneemmilta yksin matkailijoilta kuulisin mielelläni muistoja ensimmäisestä yksin tehdystä matkasta tai yleisiä mietteitä asian tiimoilta.
Kuulisin mielelläni suunnitelmistanne; minne, miten, koska ja kuinka pitkäksi aikaa olette lähdössä matkaan?
Kokeneemmilta yksin matkailijoilta kuulisin mielelläni muistoja ensimmäisestä yksin tehdystä matkasta tai yleisiä mietteitä asian tiimoilta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suositeltu artikkeli
Mallorcan luonto lumoaa
Vietin ystäväni ja matkabloggaaja Saanan kanssa viisi vuorokautta Mallorcalla marras-joulukuun taitteessa. Olimme molemmat saarella ensimm...
TOP-BLOGIT 2015
Rohkaiseva kirjoitus! Itse kuulun niihin ihmisiin, jotka reissaavat seurassa. Tai toistaiseksi asia on ainakin ollut näin. Ei minulla olisi mitään yksin matkustamista vastaan; matkat on vain syystä tai toisesta tullut tähän mennessä tehtyä jonkun kanssa. Mutta jos seuraa ei löytyisi, aivan varmasti lähtisin matkaan itsekseni. Olen kanssasi samaa mieltä: matkustelua ei missään nimessä kannata jättää väliin, oli seuraa tai ei. :)
VastaaPoistaMikäli hyvää matkaseuraa löytyy ja seurassa matkaamisesta tykkää, niin eihän sitä tulekaan lähdettyä helposti yksin :). Omalla kohdallakin on yksin matkusteleminen ulkomailla vähentynyt merkittävästi parisuhteen myötä, mutta yhtä lailla ihanaa on matkustella rakkaiden ihmisten kanssa!
PoistaKiva teksti yksinmatkaamisesta :) Olen harkinnut että lähtisin yksin matkalle, mutta vielä ei ole tarvinnut kun matkaseuraa on ollut. Uskon että jossain vaiheessa asia on kuitenkin ajankohtainen. Olen sosiaalinen ihminen joten vähän on mietityttänyt että tutustuuko ihmisiin helposti, mutta kai siinä sitten rohkaistuisi kun ensi kerran yksin lähtisi :)
VastaaPoistaMoi Anni! Hyvä, että seuraa on löytynyt! Mikäli kuitenkin jatkossa tulee tilanne, että matkakaveria ei löydy, niin kiva kuulla, että lähtisit siltikin matkaan. Siellähän sitä tosiaan rohkaistuu ja yhden reissun jälkeen huomaa paremmin onko yksin matkaaminen itselle kivaa vai ei. Toiset jatkavat sillä linjalla, toiset huomaavat, että kaverin kanssa on kivempaa :). Molemmat yhtä lailla hyviä tapoja matkustaa.
PoistaTodella hyvin kirjoitettu! Itse kuulun juuri niihin ujompiin ja arempiin ihmisiin. Olen myös ehkä liiankin mukavanhaluinen, mutta matkakuume on kyllä aina niin kova, että jos seuraa ei löytyisi varmasti lähtisin myös yksinkin. : )
VastaaPoistaYksin saisi myös ainakin tehdä juuri sitä mitä itse haluaa ja millon haluaa ei siis ollenkaan huonompi vaihtoehto. :D
Kiitos Katja! Kiva kuulla, että sinäkin lähtisit reissuun vaikka seuraa ei löytyisi :). Sinähän olet sen verta jo matkustellutkin, että tiedät jo mitä odottaa matkoilta, joten viihtyisit ehkä yksinkin. Oma päätösvalta onkin yksin matkailun parhaimpia puolia :)
PoistaYksinmatkustelu alkaa olemaan tuttua minullekin, uusiosinkkuna ja aikuisten lasten äitinä. Aina ei löydy kaveria matkalle, mutta kun halua on itsellä mennä niin ei kotiin kannata jäädä. Olen tykännyt matkustelusta nuoresta asti ja tartuttanut saman taudin lapsiinikin ;-).
VastaaPoistaAloitin yksinmatkustelun pitkän ajan jälkeen muutamalla risteilyllä Tukholmaan ja Tallinnaan ja huomasin sietäväni itseäni ainakin muutaman päivän verran kerrallaan enkä huomannut kaipaavani toisen seuraa koko aikaa. Myöhemmin seuralaisen kanssa olen kulkenut yksin paikoissa, joihin toinen ei ole kiinnostunut lähtemään, näin matkasta saa sitä mitä haluaakin. Yhdessämatkustaminen kun vaatii aina jonkun verran kompromisseja ja väsyneenä voi tulla riidanpoikasiakin esiin.
Vuosi sitten tein ensimmäisen pidemmän, eli kuukauden vaellusreissun Espanjaan, jossa paria päivää lukuunottamatta en yksin kävellyt, kun muita yksinkävelijöitä löytyi kavereiksi. Muutaman päivän matkalla Barcelonassa oli niin paljon päivisin näkemistä ja tekemistä, että illalla hotellissa riitti suihku ja telkkari vallan hyvin. Viime kesänä tein 2 viikon interrailreissun Britteinsaarille, juttuseuraa oli niin junat kuin hostellit täynnä, eikä ikärasismista ollut tietoakaan. Itsekin yllätyin, miten iäkkäitä reissaajia hostelleissa on, eli ei pelkästään nuoria. Itse varaan varmuuden vuoksi sängyn pienistä 4 hengen naishuoneista, jotka ovat kokemukseni mukaan suht rauhallisia.
Yksinmatkustelusta löytyy oikeastaan vain yksi huono puoli, ja se on kustannusten suuruus suhteutettuna seurassa matkusteluun. Varsinkin majoituksissa huomaa eron, eli maksat yksin hotellihuoneen, jonne mahtuisi usempikin asumaan. Autonvuokraus ei myöskään kannata, vaikka se seurassa tulisi halvemmaksikin kuin lento- tai bussi- tai junalippu.
Yksinäisyyttä lievittää iltaisin hyvä kirja, jos läppäri mukana niin pari leffaa ja musiikkia, joskus mukana myös kutimet ja kielikurssin cdtkin. Päivisin juttukavereita löytää sen verran kuin haluaa lähes mistä vain. Ystävällisyys, avoimuus ja ennakkoluutottumuus auttaa kummasti - ja hymy! Tervehdykset, lyhyet small talkit riittää pitkälle, ei sitä tarvitse kaikkien kanssa koko elämäntarinaansa jakaa. Ja joskus löytyy small talkin jälkeen seuraa vaikkapa yhteiselle lounaalle, museokäynnille tai päiväretkelle ja apua vaikkapa reittisuunnitteluun, taksin tilaamiseen jne. Pääasia on avata suunsa ja kysyä tai kertoa ajatuksiaan vaikka huonollakin kielitaidolla.
Kiitos pitkästä kommentistasi, oli ilo lukea ja kuulla kokemuksistasi!
PoistaEnsinnäkin, ihanaa, että olet tartuttanut kuumeen eteenpäin lapsillesi :).
Toisekseen, on kiva kuulla, miten erilaisia matkoja olet tehnyt yksin. On myös huomionarvoista, että vaikka matkalle lähteekin kaverin kanssa, niin sitä ei tarvitse 24/7 olla yhdessä. Välillä voi lähteä eri teille ja mennä yksin kokemaan niitä asioita, mitkä eivät toista kiinnosta. Näistä asioista on hyvä mielestäni keskustella etukäteen.
Maailmalla on tosiaan paljon myös vanhempia matkaajia ja ilokseni olen huomannut, että heitä myös löytyy hostelleista ja dormeista. Hostellit eivät tosiaan ole siis vain nuoria varten, kuten jotkut ehkä saattavat ajatella! Tapasi varata sänky pienemmästä dormihuoneesta on myös hyvä. Se ei takaa rauhaa, koska siihen vaikuttaa myös seinien ohuus ja huoneen sijainti, mutta on silti melkosen hyvä ohjenuora mikäli haluaa rauhalliseen huoneen, samanlaisia kokemuksia on siis minullakin.
Kustannukset ovat huono puoli yksin matkaamisessa, vaikka toki edullisesti pääsee silläkin tavalla. Se ei vain ole läheskään yhtä yksinkertaista kuin kaksin matkatessa ja juurikin majoitus sekä mainitsemasi auton (tai jo kahden istuttavan skootterin) vuokraus ovat tästä loistavia esimerkkejä.
Kiitos siis kovasti kun jaoit rohkaisevan kirjoituksesi!
"Kun matkustaa, tapaa avuliaita ihmisiä, ja hyviä ihmisiä on olemassa, mutta ne hyvät ja avuliaat eivät ole uutisarvoisia. Olen siis päätellyt, että avuliaisuutta ja hyvyyttä täytyy olla enemmän kuin pahaa, koska jos pahaa olisi enemmän, niin hyvä teko ja avuliaisuus olisi harvinaisuus - silloin se olisi uutinen" -Kyllikki Villa
VastaaPoistaMatkustin itse ensimmäisen (ja toistaiseksi ainoan) kerran yksin viime syksynä Venäjällä. Erinäisten sattumusten takia matkaseuraa ei ollutkaan saatavilla, mutta en halunnut jättää odotettua reissua tekemättä. Lähdin siis yksin huonolla kielitaidolla (kyrilliset kirjaimet toki osasin, joten pystyin ainakin lukemaan erilaisia opastekylttejä, jos kohta en niistä aina mitään ymmärtänytkään.) ja pienellä budjetilla avoimin mielin katsomaan mitä matkalla on minulle tarjottavaa. Käväisin Pietarissa josta jatkoin junalla Perm:iin ja Jekaterinburg:iin.
Kielitaidon puute tarjosi haastavimmat tilanteet, koskapa englantia ei muutamia majapaikkoja lukuunottamatta haasteltu missään, mutta huumorilla ja kansalaisten avustuksella siitäkin selvittiin! Saavuin myös kaikkien ohjeiden vastaisesti Permiin keskellä yötä ja pänkkäpäänä en ottanut taksia, kun kartan mukaan hotelliin oli vain kiven heitto.. Katuvalojahan ei tietenkään pidetty enää päällä siihen aikaan ja hotellin sijainti osoittautui kohtuu haasteelliseksi jopa paikallisille, joten ei ehkä viisain veto siinä vaiheessa, mutta jälleen kerran tilanteesta selvittiin. Kysyin apua eräältä nuorelta pariskunnalta ja he ajeluttivat minua ympäri kaupunkia puolituntia oikeaa osoitetta etsien. Lopulta löydettiin perille ja he toivottivat hyvää jatkoa ja kaasuttivat iltamenoihinsa =)
Vaikka välillä reissussa jännitti, niin kohtasin kuitenkin tavallisia ihmisä jotka mielellään auttoivat jos suinkin osasivat. Harmittavaa olikin vain kielitaidon puute, koska syvempiin keskusteluihin (esim. pitkillä junamatkoilla) ei oikein ollut mahdollisuutta. Tässäkin toki toimi apuna matkasanakirja, jonka kanssa keskustelin mm. erään rekkakuskin kanssa muutaman tunnin matkan museolta takaisin Perm:in kaupunkiin. Olin toki ajatellut mennä matkan bussilla, mutta tulin jotenkin vahingossa "liftanneeksi" rekan kyytiin. Tilanne ei ollut minusta mitenkään vaarallinen, mutta äiti kotosuomessa oli eri mieltä =)
Suurin haaste minulle oli tulla toimeen itseni kanssa. Kaikki päätökset ja valinnat piti/sai tehdä itse, mutta koska minulla yleensä on tapana aina pohtia ja keskustella kaikesta muidenkin osallistujien kanssa, ei tätä mahdollisuutta nyt ollut. Oli pakko perustella vain itselleen. Mutta kun siihen tottui, se oli todella vapauttavaa! Ja jos jatkossa käy niin, ettei reissuseuraa löydy, ei kynnys yksin lähtemiseen ole enään niin suuri.
-anne
Kiitos Anne kun jaoit tarinasi, todella mielenkiintoinen reissu sinulla ollut! Palaan vielä kommentoimaan tätä myöhemmin kun saan tietotekniset ongelmani hoidettua :)
VastaaPoistaKielitaidon puute tarjoaa minullekin jatkuvasti haasteita matkustellessa. Joskus sitä on toivonut, että puhuisi hyvin kulloisenkin kohdemaan kieltä, jotta voisi keskusteluissa päästä edes hieman syvällisempiin asioihin. Toisaalta kielitaidottomuudessa on omat hauskuutensa myös ja on aina kiva kerta toisensa jälkeen huomata, että hyvään kommunikointiin ei sanoja välttämättä tarvita.
PoistaMatkustellessa kiehtoo juurikin tilanteet / paikat, jotka tulevat eteen yllättäen, kuten kuvailemasi rekkakyyti. Ne voivat joskus olla sellaisia, jotka herättävät pelkoa (jos ei itsessä niin muissa ihmisissä), mutta olisi perhanan tylsää, jos aina pelaisi "varman" päälle eikä koskaan kokeilisi uusia asioita ja ottaisi vastaan niitä mahdollisuuksia, joita eteemme heitetään.
Ihanaa siis kuulla, että olet yksin matkaan lähtenyt ja vieläpä huonolla kielitaidolla Venäjälle, matkalle, joka varmasti haastaa kokematonta yksin matkaajaa :)
olisin lähdössä roomaan keväällä parin päivän matkalle....yksin?jotenki pelottaa...
VastaaPoistaRooma on kaunis kaupunki! Koin sen myös turvallisena sekä viihdyttävänä, joten nautit varmasti olostasi. Arkkitehtuuri on mielettömän upeaa ja ruoka herkullista. Älä siis turhaan pelkää, menee varmasti hyvin reissu :). Mitenkäs meinaat majoittua? Hostelli / paikallisten kodissa majoittuminen voi tulla kyseeseen mikäli haluat tutustua muihin ihmisiin.
PoistaYksin reppureissaus thaimaaseen ois suunnitteilla. Pelottaa ja jännittää, mitenhän mahdan selvitä hengissä... Mulle on syntynyt huoli noista majoituksista ja oisin enemmän kun kiitollinen, jos voisit valaista ja auttaa minua! Voiko dormiteissa majoittuessa luottaa muihin matkaaviin huonetovereihin, vai olisiko rinkka parempi kahlita johonkin lukolla? Vai millä tavalla tavarat pysyvät niissä turvassa, jos vaikka monta yötä samasssa huoneessa majoittuu, jolloin tavarat ovat päivän siellä? Vai onko niissä jonkinlaiset lukolliset kaapit ja mahtuuko koko rinkka niihin? Mitenkäs yhteiset vessat ja suihkut toimivat? Mennäänkö niihin joillain vuoroilla vai änkeävätkö kaikki vain samaan aikaan esim suihkuun, ilman minkäänlaista omaa rauhaa? Kiitos paljon jos jaksat valaista minua edes hieman tässä asiassa :)
VastaaPoistaHyvä kohde sulla ekalle omalle reppureissullesi!
PoistaJoo, elikkäs. Dormeissa matkakavereihin voi mielestäni luottaa, tietyllä varauksella. Kyllä olen kuullut, että joiltakin on tavaraa hävinnyt dormeissa. Mutta uskon / toivon, että varkaat ovat pienessä vähemmistössä. Ja sitten tietenkin kannattaa miettiä, että jättääkö esim. läppäriä tai passia näkyville sängylle, en itse jättäisi. Lukko rinkkaan on siis hyvä idea, suosittelen!! Ei maksa kuin muutaman euron.
Mutta sitten on (paljon) niitäkin hostelleita missä on lukollisia lokeroita. Näiden koot tosin vaihtelevat. Jos sinulla on iso rinkka, se ei välttämättä mahdu kaappiin. Mutta toisaalta, suurin osa rinkan sisällöstä on kuitenkin vaatteita, hygieniaa, paperia tms. mikä ei ole niin arvokasta, etteikö sitä voisi huoneeseen jättää lukitsematta. Näissä tapauksissa voit käyttää lokeroita vain niiden arvokkaimpien tavaroiden säilyttämiseen ja laittaa rinkkaan vaikka vain pienemmän lukon.
Eli yhteenvetona; jos satut menemään hostelliin, missä näitä asioita ei ole juuri mietitty, niin voit joko piilotella kamoja rinkan pohjalle ja luottaa ihmisiin tai sitten kantaa niitä arvokkaampia kamoja mukana. Parempi vaihtoehto olisi tietysti jos huoneessa on kunnolliset lukolliset kaapit ja tokihan tämän asian voi varmistaa ennen kuin ottaa sängyn dormista, huoneita saa mennä katsomaan ennen kuin suostuu sen ottamaan :). Mikäli taas varaat etukäteen netistä, niin tietoa voi olla vähän niin ja näin saatavilla, mutta arvosteluissa voi saada vihiä siitä miten hommat toimivat.
Vessoihin ja suihkuihin ei ole vuoroja, eli sinne mennään kun halutaan. Näissä on todella suuria vaihteluita majapaikkojen välillä! Yleensä kuitenkin kylpyhuoneet ovat erikseen miehille ja naisille, mutta kylpyhuoneissa on siltikin tarjolla suihkukopit, joissa voit riisuutua ja suihkutella omassa rauhassasi. Joskus koppi sulkeutuu ovella, joskus ohuella verholla. Toisissa (pienissä) hostelleissa on vain erillisiä kylpyhuoneita kuten kotona (mutta useampi kappale), joten voit mennä sinne yksinäsi omassa rauhassasi (mutta älä viivyttele siinä tapauksessa jos joku muukin haluaa käyttää kylpyhuonetta :)). Suihkuun voi siis joissakin paikoissa olla joskus jonoa, mutta ei koskaan ole sellaista tilannetta itselleni tullut, että joutuisi liian kauan odottamaan. Joustavuutta toki vaaditaan kaikilta asukkailta :)
Suosittelen kyllä lämpimästi dormeja (varsinkin nuorille, jotka haluavat tutustua ihmisiin), mutta toisaalta kannattaa ottaa huomioon sekin, että Thaimaa on edelleen melko edullinen maa. Joten jos elo dormissa ei maistu niin yhden hengen huoneetkin ovat vielä kohtuuhintaisia :). Kannattaa silti ainakin kokeilla!
Hei Teea, suunnittelen viiden päivän Rooman matkaa ihan yksin. En puhu italiaa kuin parin perusfraasin verran... :) Kommentoit tuossa aiemmin Roomaan lähtijälle, että koit kaupungin kauniina ja turvallisena. Minua mietityttävät tällaisena vaaleana kolmikymppisenä naisena italialaiset miehet. Miten mahtavat suhtautua yksinäiseen naismatkaajaan? Saanko mennä ympäriinsä rauhassa? Arvostaisin kovasti kuulla, miten olet tämän seikan kokenut!
VastaaPoistaHei!
PoistaKiitos kommentista! Ihan asiallisia mietit, vaaleat naiset tuppaavat välillä herättämään huomiota Italiassa. Takuulla taka-ajatuksiakin on joillakin, jotka lähestyvät, mutta olen kokenut enemmänkin huomion olevan hiljaisesti esitettyä, pieniä hymyjä ja "ciao bella" - tervehdyksiä, toisinaan tuijotuksia. Yksin matkustelu voi herättää kysymyksiä jos ajaudut keskusteluun paikallisten kanssa. Helpommalla voi päästä kun sanoo, että mies on hotellilla tms. Tosin itse olen vähän tällainen maailmanparantaja-tyyppi, koska ajattelen, ettei maailma muutu ellemme me muuta sitä. Joten itse yleensä keskusteluissa kerroin, että Suomessa me naiset tehään mitä halutaan enkä tarvitse miestä rinnalleni voidakseni matkustaa :)
Roomassahan en matkustellut yksin, joten siellä vierevä kulkeva mies oli hyvä kilpi. Tosin siellähän ollaan turisteihin enemmän totuttukin kuin pienemmissä kaupungeissa. Siinä mielessä voisin uskoa, että sielläkin saa ihan rauhassa liikkua kadulla yksin naisena. Eli stressittä matkaan vaan!
Mutta tokihan vaalea nainen herättää huomiota niin monessa paikassa Suomen ulkopuolella, harva reissu on sellainen, etteikö tuijotuksia tulisi enemmän tai vähemmän (jäin muuten itsekin eilen tuijottamaan erästä blondia kahvilassa, kun tajusin, etten muista nähneeni sellaista hetkeen - ja ollaan kuitenkin Floridassa :D), että sen osaa ajan saatossa jättää hyvin huomioimatta. Ja kohta se aikakin rypistää meidät kolmekymppiset niin, että saa kulkea vielä enemmän rauhassa, haha :D
eksyin tähän vanhaan postaukseen, koska olen lähdössä ensi kesänä ensimmäistä kertaa yksin reissuun ja ihan uuteen kohteeseen. Tällä hetkellä pelkoahdistus on syrjäyttäny innostuksen ja haen lohtua tälläsista postauksista :D Eniten pelottaa miten pärjään aasiassa, kun aiemmin reissannut lähinnä euroopassa.. Onko sulla tietoa löytyykö laosista ja kambodzasta helposti hostelleja?
VastaaPoista